Mitä Hopeanuoli symboloi?

Koulussa, äidinkielessä ollaan käyty syksyn aikana symbolismia ja Suomen kirjallisuutta läpi. Meille annettiin tehtäväksi kirjoittaa tammikuun loppuun menneessä pohtiva teksti jonkin kirjan teemasta, kirjan piti olla suomalaisen kirjoittama ja tekstissä vähintään 450 sanaa. Yritän samanlaisilla ohjeilla tehdä jonkinlaisen tekstin Hopeanuolesta lämmittelyksi. Lopussa alkoi kirjoittaminen tökkiä ja sen huomaa lukiessakin. Menin edellisenä iltana lopettamaan liian aikaisin vaikka vielä olisin keksinyt erilaisia pohdintoja. Kiinnostaisi myös teidän mietteet aiheesta.

Hyvän ja pahan taistelu

Ensimmäiseksi tulee ajatelleeksi hyvän ja pahan välistä jatkuvaa taistelua. Ensin halutaan kostaa jättiläiskarhulle Akakabutolle. Tämän jälkeen taistellaan susien imperiumia vastaan, pienehkö aikahyppy, P4 ja maan pinnalla marssii tyranni Hogen, sitten Japanin makakit, sotakoirat, hybridikarhut sekä kostoa janoava Masoon, Akakabuton jälkeläinen. Takahashi on kuitenkin erimieltä, 2011 Japanpopin julkaisemassa haastattelussa Takahashi sanoo teeman olevan moraali ja ystävyys. Eihän tietenkään väärin ole sanoa sen olevan hyvän ja pahan taistelu.

Weed-mangassa vuorilinnan sanotaan symboloivan paratiisia. Olen samaa mieltä ja uskon ylipäälikön symboloivan oikeutta. Niin Riki, Gin ja Weed ovat symboloineen oikeutta vuorotelleen. Elämä kuitenkin jatkui vuorilinnan räjäyttämisen jälkeen. Oun armeijan kukistettua Hogenin, rauha palasi ja Kaksoissolaan pystyttiin rakentamaan uusi oikeudenomainen paratiisi ilman vuorilinnaa.

Uskon villikoirien symboloivan ihmisiä. Takahashi haluaa tuoda esiin, että vielä joissain on hyväntahtoisuutta, halua auttaa muita ja oikeudentajua. Ensiksi ajattelin kyllä villikoirien taistelun symboloivan 2. maailmansotaa, mutta se ei tuntunut kovin oikealta. Olen lukenut kaikki Weedin mukana julkaistut esseet ja niistä päätellen Takahashi on kuitenkin hyväsydämminen. Joten en todellakaan usko 2. maailmansodan selitystä enää. Uskon että Takahashi yrittää viestittää meille, ettemme saa tahrata vielä puhtaita nuoria sydämiä nykyaikaiseen välinpitämättömyyteen.

Jatkuvana oikeuden symbolina ei saa antaa koston tai muiden samankaltaisten tunteiden vallata itseään. Minua harmittaa, että Weed on saanut heti niskaansa tämän oikeuden symbolin, sillä sitä pidetään päällikkönä melko alusta asti. Toisaalta niin myös Ginkin, sitä ei ehkä heti huomaa, sillä Ginin tarinan alussa pyöri niin paljon ihmisiä, eikä koirille suotu paljoakaan ajattelumahdollisuutta. Vasta kun koirat alkoivat puhua, alkoi niiden oikeuden taju tulla esiin. Ginhän sai ryhmän johtajan tai päällikön, miten nyt haluaa sanoa, paikan vasta aika keskivälillä tarinaa. Luultavasti päällikön aseman saaminen niin aikaisin on syy miksi Weediä ei pidetä niin hyvänä hahmona. Weed ei tosiaankaan ole mikään huono hahmo, sen menneisyys ei ole niin mielenkiintoinen kuin Ginin ja siltä puuttuu sellainen karisma mikä Ginillä on. Valhe olisi sanoa etteikö Weedillä olisi karismaa.

Moraali ja ystävällisyys tulee esiin yhtä usein kuin hyvän ja pahan välinen taistelu. Vaikka nämä ovat mielikuvituksen tuottamia hahmoja, ei kuka tahansa pysty antamaan anteeksi sellaisia asioita, mitä tarinoissa on annettu. Gin, Weed ja muut Oun kumppanit yrittävät tuoda oikeamielisyyttä jokaiseen Japanin kolkkaan tai kasvattaa muiden moraalia. Väärinhän olisi sanoa, että näillä pahiksilla ei olisi moraalia, niiden moraali vain antaa myöden epäreiluissa tilanteissa.

Sisimmässään pääpahiksien alamaisilla aina jollain on vähänkin myötätuntoa. Usein jotkut vaihtavat puolta, harva oikeastaan jää pahiksen puolelle. Tähän mennessä pääpahiksista kukaan ei ole vaihtanut puolta, vaan ne ovat lähteneet mieluummin tuonelaan.

Tarinat käsittelevät selvästi kumpaakin teemaa niin moraalia ja ystävällisyyttä kuin hyvän ja pahan välistä taistelua. Ei saa rupea kapeakatseiseksi, sillä tarinoissa on muitakin teemoja, kuten toveruus.